Paimenessa

Yksi tärkeimpiä tehtäviämme EAPPI-tarkkailijoina on tarjota paikalliselle väestölle suojelevaa läsnäoloa. Kansainvälisten toimijoiden läsnäolo saa sotilaat ja siirtokuntalaiset yleensä välttämään suorinaista väkivaltaa. Etenkin keväisin kylvö- ja istutusaikaan C-alueella asuvat palestiinalaiset kärsivät siirtokuntalaisten harjoittamasta väkivallasta. Eilen saimme soiton eräästä kylästä, jonka asukkaat pyysivät meitä tulemaan mukaansa, kun he lähtevät paimentamaan lampaitaan. Kyläläisten maat sijaitsevat siirtokunnan kupeessa, ja kun paimenet lampaineen lähestyvät laaksoa, tulevat sotilaat hätistämään heidät pois. Viime lokakuussa eräs sotilas tähtäsi perheen isää aseella, ja käski tämän siirtyä pois laaksosta, tai hänet ammuttaisiin. Tämän jälkeen kyläläiset ovat eläneet pelossa, ja toivoneet EAPPI-tarkkailijoita silloin tälloin mukaansa, jotta pääsisivät rauhassa omille mailleen paimentamaan lampaitaan.

Matkalla kohti kyläläisten omistamaa laaksoa, johon sotilaat eivät heitä päästä.

Lähdimme matkaan kahden lammaslauman ja neljän paimenen kanssa. Emme olleet päässeet edes laakson saakka, kun näimme jo kahden sotilaan juoksevan siirtokunnalta mäkeä alas. Tulimme hieman lauman perässä, joten ehdimme vain huomata, että kaikki kyläläiset lähtivät kiireellä laaksosta kohti kukkulaa. Samaan aikaan siirtokunnan turvallisuusjoukkojen jeeppi lähestyi meitä kaksi sotilasta kyydissään. Siirryimme lampaiden ja paimenten perässä laaksosta seuraavalle kukkulalle, ja katsoimme sotilaiden reaktioita. Tällä kertaa joukko jäi laaksoon katsomaan tilannetta, eikä seurannut perässämme. Tulimme varmasti havaituksi, ja saatoimme vain toivoa, että jatkossa sotilaat ja siirtokuntalaiset tietävät, että kv-toimijoita kameroineen voivat olla mukana milloin tahansa. Toisaalta tunsin oloni voimattomaksi, sillä kyläläiset joutuivat joka tapauksessa pakenemaan sotilaita omilta mailtaan.

EAPPI-tarkkailijat tarjoavat suojelevaa läsnäoloa ja raportoivat kokemastaan.

Olen todennet tämän voimattomuuden jo lukuisia kertoja tässä blogissani, mutta C-alueella toimiessa se on päällimmäinen ajatus kaikkien alueen asukkaiden kanssa keskusteltaessa. Näillä ihmisillä ei ole oikeutta. Usein raportointi väkivallanteoista israelilaisille viranomaisille johtaa siihen, että raportoija itse joutuu vaikeuksiin. Siksi ainoa keino saada oikeutta on kansainvälinen paine ja suojeleva läsnäolo. Huomenna edessä on jälleen paimenten mukana kulkeminen. Siirtokuntalaisia tuntuu olevan joka puolella, ja väkivalta jatkuvaa ja järjetöntä. Toivon, että läsnäolomme voisi auttaa paikallisia tuntemaan olonsa edes hieman turvallisemmaksi. Lyhyessä ajassa olen kuitenkin oppinut jo sen, että mikään ei täällä ole varmaa.

Taustalla näkyvällä kukkulalla sijaitsee yksi lukuisista Israelin laittomista siirtokunnista. Lähialueen palestiinalaiset eivät pysty hyödyntämään omia laidunmaitaan väkivallan pelossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: