Puolivälissä matkaa

Olen toiminut nyt kuuden viikon ajan EAPPI-tarkkailijana, ja reissun puoliväli on käsillä. Päällimmäisenä tunteena tällä hetkellä on se, että aika kuluu liian nopeasti. Olemme vierailleet lukuisissa kylissä ja tavanneet valtavan määrän ihmisiä, mutta liian usein tulee tunne, että ei saa tarpeeksi aikaiseksi. Tehtävänämme on nähdä, kuulla ja raportoida, sekä tarjota suojelevaa läsnäoloa miehityksen alla eläville ihmisille. Yhtä tärkeää, kuin läsnäolo täällä, on vaikuttaa omissa verkostoissa miehityksen päättymiseksi ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttamiseksi. Se tehtävän onnistumista on vaikea arvioida.

Tämä blogi ja täältä lähettämäni uutiskirjeet ovat osa vaikuttamistyötä. Ihmisten tietoisuuden lisääminen kansainvälisen oikeuden rikkomuksista ja paikallisten ihmisten arjesta on tärkeää, mutta se ei yksin vielä tuo muutosta. Oleellinen kysymys täällä toki on, millainen muutos on mahdollinen? Mitä tapahtuu, jos miehitys päättyy? Onko elinvoimaisella palestiinalaisvaltiolla enää mahdollisuuksia, kun Länsiranta on täynnä Israelin siirtokuntia? Voisiko yhden valtion malli koskaan toimia, kun Israel haluaa tulla tunnustetuksi juutalaisvaltiona? Mikä olisi arabiväestön asema sellaisessa valtiossa?

Olen todennut itselleni, että minun ei tarvitse osata vastata näihin kysymyksiin voidakseni tehdä työtä miehityksen ja ihmisoikeusloukkausten päättymiseksi. Teen oman osani siinä, että mahdollisimman moni ihminen miettisi tukeeko omalla toiminnallaan kansainvälisen oikeuden rikkomista esim. ostamalla siirtokuntatuotteita. Pyrin vaikuttamaan päättäjiin, että Suomi lopettaisi asekaupan Israelin kanssa niin kauan kuin Israel rikkoo kv-oikeutta. Yhdysvaltojen tuki Israelin miehityspolitiikalle on oleellinen syy, miksi rauhanneuvotteluja käydään enimmäkseen Israelin ehdoilla, mutta Euroopan Unioni voisi olla merkittävä tekijä konfliktin ratkaisemissa, sillä se muodostaa n. 30 prosenttia Israelin viennistä. Mikäli EU noudattaisi omaa kauppapolitiikkaansa, jonka mukaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen on olennainen osa sopimuspuolten välisiä suhteita, voisi se kohdistaa Israeliin painetta politiikan muuttamiseksi. Siksi Euroopan Unionin jäsenmaiden hallituksiin ja Euroopan parlamenttin vaikuttaminen on äärettömän tärkeää.

Uskon, että kansainvälisellä painostuksella ja yksittäisten henkilöiden boikotointikampanjalla (BDS – Boycott, Divestment and Sanctions) miehityksen päättyminen on mahdollista. Taloudellinen paine kaatoi aikanaan Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon. Uskon, että samanlainen ilmiö voidaan kokea myös Palestiinan kohdalla, mikäli tarpeeksi moni ihminen tietää mitä alueella tapahtuu, ryhtyy vaikuttamaan muutoksen puolesta, ja muuttaa lopulta maailmaa. Toivon voivani olla yksi lenkki tässä ketjussa tämän EAPPI-kokemukseni ja täältä kertomieni tarinoiden kautta.

2 thoughts on “Puolivälissä matkaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: